Terkkuja lomalta.

K-E-S-Ä-L-O-M-A.
Monille teistä se on varmasti muisto vain,
mutta minulle se on totta nyt ja tässä. Vihdoin!
Tämän jos jonkun vuoden jälkeen voin
hyvällä omatunnolla sanoa,
että olen tämän ansainnut.
Huh, mikä vuosi.

Tällä hetkellä olen karanteenissa hotellihuoneessa tyttäremme kanssa. Hänellä on jonkinsortin rokko ja tällaisessa lapsiperheiden suosimassa hotellissa ei paljon kannata huoneesta täysin näppyläisenä poistua. Ylläoleva rakennus ei ONNEKSI ole hotellimme. Nuo kaverit olivat jokseenkin pelottavia... Kävimme niitä perjantaina moikkaamassa.

Nyt vain peukut pystyyn ja kädet ristiin, että tyttönen paranisi pian ja pääsisimme jatkamaan lomaa. Tai siis lomaahan se tämäkin on, mutta tämä ei todellakaan ole sitä, minkä takia tulimme tänne saakka... Tuleepahan ainakin pakosti otettua rennosti. Ei tässä kuumuudessa tosin muutenkaan minnekään tule paljon ryntäiltyä.

Aurinkoiset terkut sinne lumiseen koti-Suomeen :)
*LL*

Perhosia pimulle

Mulla on perhosia yksissä pikkuhousuissa.

Laitoin ne kopiokoneeseen.

Ja siitä se ajatus sitten lähti...

taas lapasesta ;)

Perhoset hyppäsivät kontaktimuoville.

Kontaktimuovi seinälle.

Vähän maalarinteippiä, maalia nimeltään Leivos ja tela.

Sen jälkeen samat perhoset hyppäsivät seinältä tyttösen sängynpäätyyn.

Säästyin sängyn maalaamiselta, ainakin vähäksi aikaa.

Perhostentäyteistä päivää toivotellen,

LL

Pelottavaakin pelottavampi villasukka!

Olen aina pelännyt villasukkia.

Tai siis villasukan kutomista.

En kuitenkaan osaa elää ilman villasukkia.

Vaikka meillä on lattialämmitys.

Asetin siis itselleni tavoitteen tälle syksylle.

Päätin opetella kutomaan villasukat.

Tässä ensimmäinen pari.

Eikä se muuten ollut yhtään pelottavaa eikä edes vaikeaa,

kun malttoi vain edetä ohjetta kohta kerrallaan,

eikä ahminut koko kantapäätä kerralla 

ja jäänyt sitten ihmettelemään, 

että TÄH??

P.S. Villasukkien koko 30 ja langan sai poikani valita :)

Valoa nurkkaan

Yllättävän paljon tuovat tunnelmaa pimeään iltaan tällaiset pienet valot.

...ja valaisevat yöllistä vessareittiä myös mukavasti...

Eikä tyylikkäiden tunnelmanluojien tarvitse aina olla mistään designliikkeestä:

  Valo-oksat ja maljakko Tarjoustalo.

Tunnelmallisia iltoja toivotellen,

LL

Se sohva

Lupailin kuvia uudesta sohvasta,

sen järjettömän suuren Artekin vanhuksen seuraajasta.

Tällaisen olin nähnyt silmissäni tässä olohuoneessa jo pitkään.

Vaan ei ollut löytynyt oikeanlaista, oikeanlaisilla jaloilla.

Eikä oikeanhintaista...

Kunnes yhtenä päivänä kotimatkalla annoin itselleni vartin vapaahetken Askossa.

Menin hypistelemään tyynynpäälisiä.

Ja huppatikeikkaa, siellä mun sohva odotti mua!

Tykkään hirveesti. 

Tästä ei tule yhtä pitkäikäistä kumppania kuin se Artek.

Sen tiedän jo nyt.

Mutta ei se haittaa. 

Sitten se Artekvanhus saa muuttaa takaisin :)

Ja sitten teille, jotka ihmettelette, että miten blogeissa kodit on aina niin siistejä.

...se riippuu ihan siitä, miten sen kuvan rajaa...

Mukavaa viikon jatkoa toivotellen,

LL

Ihanvaanpikkuisen joulua...

Keittiössä oli ylimääräistä tilaa tasolla...

Eihän vielä ole liian aikaista, eihän?

Joulua odotellessa...

*LL*

Vahtivuoro?

Joulukuun alku lähestyy.

Kaikenlaiset tonttuset kulkee vahtimassa nurkissa lapsia.

Ja kaikenlaiset lapset koittaa vahtia tonttusia ;)

Mukavaa tonttujahtia toivotellen,

LL